Valmasta eteenpäin

 

Valma-koulutuksen tavoitteena on kunkin opiskelijan kohdalla toteuttaa tämän yksilöllisten tarpeiden, edellytysten ja kiinnostuksen mukaan siirtyminen sopivassa vaiheessa ammatilliseen koulutukseen, oppisopimusopintoihin tai työelämään. Siirtyminen voi tapahtua joustavasti missä tahansa koulutuksen vaiheessa jos sopivia vaihtoehtoja on tarjolla, tai opiskelija suorittaa koko koulutuksen 60 osp ja vasta loppuvaiheessa hänelle laaditaan jatkosuunnitelma. Oppilaitokset tarjoavat tarvittaessa myös jatko-ohjausta koulutuksen päätyttyä mahdollisuuksien mukaan.

Edupolin Valma-koulutuksesta eteenpäin pääsyä on kuvattu oheisessa artikkelissaYhtenä mahdollisena jatkopolkuna on myös oppisopimuskoulutukseen siirtyminen ja sitä on edistetty kehittämällä hyviä käytänteitä oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso –hankkeissa, joiden kotisivulle pääsee tästäValmasta opintojen alkuvaiheessa perustutkintoon siirtyviä mietityttää usein se, että onko tarjottu ala sittenkään se oikea. Tähän siirtymiseen voidaan varmuutta hakea koeaika-järjestelyllä (siirtymä ko kohtaan), jota onkin onnistuneesti käytetty esim. KSAOssa. Kaikille Valmakoulutuksen suorittaneille on tehtävä jatkosuunnitelma ja hankkeessa kehiteltiin yleispätevää ja erilaiset opiskelijaryhmät huomioivaa jatkosuunnitelmamallia

 

Edupoli: valmasta eteenpäin lv. 2015-2016

 

Edupolin valmalaisten siirtymisiä ammatillisiin koulutuksiin hidasti jonkin verran se, että pienellä paikkakunnalla (Porvoo) ammatillisten koulutusten aloituksia ei aina ole sopivina ajankohtina ja odotusajat saattavat olla pitkiä, jopa miltei vuosi. Monet opiskelijat eivät myöskään ole henkilökohtaisista tai taloudellisista syistä valmiita hakeutumaan pääkaupunkiseudun koulutuksiin. Helsingin oppilaitosten aktiivinen esittely ja opiskelijoiden kannustaminen kuitenkin aktivoivat hakemaan laajemmalla alueella, ja useat olivatkin valintatesteissä ja haastatteluissa Helsingissä keväällä 2016. Tässä tehtiin kiinteää yhteistyötä Helsingin Diakoniaopiston HDO:n opinto-ohjaajien kanssa ja hyödynnettiin Valmaksi-hankkeen tarjoamia resursseja verkostoitumisen apuna. Lukuvuoden 2015-2016 Valma-opiskelijat myös pääosin halusivat suorittaa koulutuksen kokonaan ja tavoite olikin päästä ammatillisiin opintoihin tai työelämään vasta Valman jälkeen.

Omat haasteensa siirtymisiin  tuo myös, se että non-stop tyyppisiä koulutuksia ei ole kaikilla aloilla tarjolla, vaan sisäänotot ovat 2-4 kertaa vuodessa. Myöskään aikuiskoulutusta ei paikkakunnalla ole kaikille aloille eikä nuorisoasteen ryhmissä aina ole tilaa tai opinnot eivät sovellu muutoin aikuiselle. Itä-Uudellamaalla ei ole aikuiskoulutusta mm. kuljetusalalle, elintarvikealalle tai kauneudenhoitoalalle. Ryhmässä oli myös opiskelijoita joiden tavoitteena olikin työllistyä mahdollisuuksien mukaan joko lyhyen koulutuksen avulla tai suoraan. Työllistyneet sijoittuivat seuraaville aloille/tehtäviin: vähittäiskauppa/myyjä, vastaanottokeskus/ohjaaja, logistiikka-ala/varastotyöntekijä, elintarviketeollisuus/makeisten valmistaja, pakkaaja, kunnan sivistystoimi/iltapäiväkerho-ohjaaja, kotikielen opettaja. Lisäksi yhden opiskelijan tavoitteena oli yritystoiminnan käynnistäminen/it-ala. Kaikkia näitä työllistymisiä edelsi työelämäjakso samassa yrityksessä ja/tai vastaavissa tehtävissä.

Haasteista huolimatta opiskelijat sijoittuivat varsin hyvin haluamiinsa koulutuksiin. Näitä olivat cateringalan perustutkinto 2 kpl, talotekniikan perustutkinto/putkiasentaja, rakennusalan perustutkinnon osatutkinto josta opiskelija jo on siirtynyt pintakäsittelyalan opintoihin sekä metallialan perustutkinto ja sosiaali-ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2 kpl. Hoiva-avustajakoulutukseen on hakeutumassa neljä ryhmäläistä, valinnat tehdään 11/2016 ja odotusajan he ovat olleet työkokeilussa alan tehtävissä.

Koska Edupolissa on vain yksi Valma-ryhmä, on opiskelijoiden jatko-ohjaus ja seuranta helppoa järjestää. Valman päättyessä toukokuussa sovittiin jatko-ohjauksen mahdollisuudesta elokuulle, ja muutamat ovat tätä mahdollisuutta hyödyntäneetkin. Käytännössä kyse on ollut työsuhteeseen liittyvistä kysymyksistä tai hakemusten tekemisestä ohjatusti. Periaatteessa sovittu jatko-ohjaus on mahdollista kolme kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen, mutta toki apua saa tarvittaessa myöhemminkin.

Opiskelijoiden polutuksessa tehdään kiinteää yhteistyötä paikallisen te-toimiston nimetyn yhteyshenkilön kanssa, ja tämä toimii erinomaisesti ja asiakkaan parhaaksi. Valma-koulutuksen päättyessä kaikkien opiskelijoiden (kaikki olivat te-toimiston asiakkaita) jatkosuunnitelmat toimitettiin te-toimistoon. Alle 29-vuotiaiden opiskelijoiden  osalta voidaan yhteistyötä tehdä myös paikallisen Ohjaamon kanssa. Tarvittaessa oppilaitoksessamme on myös käytössä erityisopettajan, oppimisvalmentajan, kuraattorin ja terveydenhoitajan  palvelut. Lukuvuonna 2015-2016 tehtiinkin yhteistyötä terveydenhoitajan kanssa mm. työkykykartoitukseen ohjaamisen muodossa ja näin saatiin tärkeää lisätietoa soveltuvuudesta eri aloille, ja erityisopettajan ohjauksessa ja tukiopetuksessa kävi myös ryhmäläisiä. Nämä yhteistyömuodot tukevat opiskelijan polutusta eteenpäin hänelle sopivalle alalle ja vahvistavat valmiuksia entisestään.

Ensimmäisen Valma-koulutuksen  opiskelijapalaute oli erinomainen. Opiskelijat olivat tyytyväisiä koulutuksen sisältöihin, saamaansa ohjaukseen  sekä omiin tuloksiinsa ja myös heidän sijoittumistaan koulutuksen jälkeen  voidaan pitää varsin hyvänä.

 

KSAO: Valmasta koeajalla tutkintoon johtavaan koulutukseen

 

Kun Valma-opiskelija löytää kiinnostavan alan tutustumiskäyntien kautta tutkintoon johtavasta koulutuksesta, voi hän päästä koeajalle ensimmäisen vuoden opiskelijoiden matkaan (huomioiden ryhmäkoko).

Syksyllä 2015 Valma-opiskelija Janica Veijalainen löysi kiinnostavan alan ja sitä kautta oman polkunsa kohti tutkintoa.

 

valmasta-koeajalle-kuva1 valmasta-koeajalle-kuva2

 

Miten päädyit Valma-koulutukseen?

Janica: En oikein tiennyt ollenkaan mitä tahdoin jatkossa opiskella niin en hakenut muualle kuin Valmaan ja sen kautta tutustuin aloihin paremmin.

 

Mitä sinun tavoitteesi olivat Valma-koulutuksessa?

Janica: Nostaa aineiden numeroita ja löytää itselleni opiskelupaikka.

 

Siirryit marraskuussa neljäksi viikoksi ”koeajalle” Koru- ja pienesinevalmistuksen artesaanin tutkintoon – miten valitsit alan?

Janica: Aluksi pääsimme katsomaan ja tekemään korupuolella ja kiinnostuin, kun en aikaisemmin ollut tehnyt vastaavaa. Olin hieman epävarma, mutta opettajan kehottamana sain varmuuden, että pärjäisin täällä vaikka hieman olin jäljessä muita. Myös meidän luokka otti minut vastaan hyvin.

 

Mitä mieltä olet tästä koeaika-systeemistä?

Janica: Siinä oli tarpeeksi aikaa miettiä, tutustua alaan ja muihin opiskelijoihin hyvin.

Tutkintoon johtavan koulutuksen opettaja Merja Salminen: Koeaika on mielestäni hyvä tapa sekä opiskelijalle että opettajalle. Ajan puitteissa näkee valmiuden opiskeluun molemmin puolin.

 

Oliko koeajan pituus sopiva (4 vko)?

Janica: Omasta mielestäni itselleni riittoisa aika.

Merja Salminen: Mielestäni 4 vkoa on oikein hyvä pituus koeajalle. Se ei ainakaan voi olla yhtään lyhyempi.

 

Mikä on opiskelijan tilanne nyt, kun koeajasta on kulunut vuosi?

Janica: Olen hyvin päässyt toisten tekemiseen mukaan, kun saan aina apua, jos sitä vain tarvitsen. Itsevarmuus tekemiseen on vahvistunut paljon.

Merja Salminen: Opiskelija kuuluu ryhmään ja omaa samat taidot kun muukin porukka. Motivaatio on hyvä ja valmista syntyy.

 

 

Valmaksi: Jatkosuunnitelma tukemassa siirtymistä, toteutetun jatkosuunnitelman näkökulmia

 

 

Esimerkkimallina Pekka Toimeliaan jatkosuunnitelma: